• Inklusiiv

Design for All - Saavutettavuuden ja esteettömyyden perusteet

Mitä tarkoittavat esteettömyys ja saavutettavuus? Entä Design for All? Mitä yritysten kannattaa huomioida saavutettavampia palveluja ja esteettömiä tiloja suunnitellessaan? Istuimme alas saavutettavuuden asiantuntija Sami Virtasen kanssa ja keskustelimme aiheesta.


Sami Virtanen. Kuva: Iina Salminen


Esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen on yksi lähivuosien suuria projekteja, joihin on kutsuttu mukaan koko yhteiskunta. Jotta yhteinen työmme pääsee paremmin käyntiin, ajattelimme vielä hieman selventää käsitteitä sekä ajatuksia niiden takana.


Esteettömyyttä ja saavutettavuutta käytetään usein virheellisesti toistensa synonyymeina. Tosiasiassa ne viittaavat kahteen läheiseen mutta erilliseen kokonaisuuteen. Invaliidiliiton mukaan:


Esteettömyydellä tarkoitetaan lähinnä fyysistä ympäristöä, kuten rakennuksia, ulkoalueita ja julkisia liikennevälineitä. Saavutettavuudella tarkoitetaan "aineetonta" ympäristöä, kuten tietoa, verkkosivuja, palveluja ja asenteita.

Saavutettavuus on yleiskäsite, johon kuuluvat esteettömyyden lisäksi myös ymmärrettävyys ja helppokäyttöisyys. Design for All -konsepti varmistaa, että kaikille henkilöille löytyy juuri heille soveltuvia ja suunniteltuja ratkaisuja. Istuimme alas saavutettavuuden asiantuntija Sami Virtasen kanssa ja keskustelimme Design for All -konseptin merkityksestä ja miten se kannattaa toteuttaa käytännössä.


Q: Sami, olet jo lähes kaksikymmentä vuotta toiminut saavutettavuuden asiantuntijana. Voitko kertoa meille tarkemmin, mistä Design for All -konseptissa on kyse?


A: Design for All edistää suunnitelmallisesti niitä keinoja ja ratkaisuja, joiden avulla eri käyttäjät voivat asioida ja osallistua eri toimintoihin. Se varmistaa, että palvelut ovat yhdenvertaisia kaikille riippumatta siitä onko ihmisen toimintakyky alentunut pysyvästi tai toistaiseksi. On tärkeä muistaa, että tämä koskettaa kaikkia ikäryhmiä – lapsista ikäihmisiin.


Q: Miksi saavutettavuus tulisi ottaa huomioon Suomessa? A: Suomessa asuu lähes 1,2 miljoona yli 65-vuotiasta henkilöä, joiden toimintakyky on nyt laskenut ja laskee vähitellen (esim. kuulo, näkö, motoriikka, kognitiivinen puoli), ja kehitystrendi on toki samanlainen muissakin länsimaissa. Kuulovammaisia on Suomessa noin 800 000, näkövammaisia taas 80 000. Meillä jokaisella on lähipiirissämme tuttuja, joita meidän tulisi paremmin ottaa huomioon vuorovaikutuksessa. Koen itse esimerkiksi haastavaksi seurata videoita ilman tekstitystä oman kuulovammani takia. Vaikka video olisikin puhuttu suomeksi, on tärkeää että tekstitys on myös saatavilla ja se on hyvä ”back up” ymmärrettävyyden vahvistajana. Toisaalta monille meistä digitaidot ovat kuin itsestäänselvyys nuoren iän, opiskelun, työn tai harrastusten kautta. Kuitenkin yhteiskunnassamme on paljon ihmisiä, joille digitaalisten palvelujen käyttäminen tuottaa päänvaivaa. Kirjastot ja järjestöt tarjoavat erilaisia valmennuksia ja tietoiskuja, mutta meidän pitäisi pystyä ratkaisemaan haastetta myös laajemmin esimerkiksi työelämässä.


Q: Mitä asioita yritysten tulisi pitää mielessä saavutettavuuden ja esteettömyyden palveluiden suunnittelussa?


A: Ensin on hyvä perehtyä, mikä omassa strategiassa tukee saavutettavuutta. Jos tätä tavoitetta ei ole kirjattu, niin on hyvä arvioida mikä tavoite kirjataan. Tällöin on helpompi suunnitella ja resursoida tarvittavat välineet ja osaaminen.


Ensimmäinen asia esimerkiksi esteettömiä tiloja suunniteltaessa on miettiä, miten eri käyttäjäryhmät voivat hyötyä asiointiympäristöstä, ja sitä kautta laatia mahdollisimman tarkat vaatimukset tilan käytölle. Ihannetilanteessa tutkitaan käyttäjien tarpeita ja vaatimustenmäärittelyssä todellisia käyttäjiä voi osallistaa jo aivan suunnittelupolun alussa eli hankinta- ja tilausvaiheessa – esimerkiksi haastattelujen ja havainnoinnin kautta. Heidän kanssa yhteistyössä yhteissuunnittelun keinoin on mahdollista luoda realistinen ja käytännöllinen näkemys siitä, mitä saavutettavuudella todellisuudessa tavoitellaan. Q: Tuleeko mieleen mitään esimerkkiä yrityksestä, joka on ottanut Design For All -konseptin hyvin huomioon? A: Scandic -hotelliketjut ovat viimeisen viiden vuoden aikana satsanneet saavutettavuuteen todella ihailtavasti. He käyttävät muun muassa 99-kohtaista esteettömyyden tarkistuslistaa aina uutta hotellia rakentaessaan tai peruskorjatessaan vanhaa. Tarkistuslistassa otetaan huomioon tilojen esteettömyys esimerkiksi vuoteen korkeuden, huoneen leveyden, allergioiden tai toimintarajoitteisille tarkoitettujen pysäköintialueiden kautta. Scandic on myös ensimmäinen pohjoismaalainen hotelliketju, joka tarjoaa mm. henkilöstölleen esteettömyyskoulutusta verkossa.

Q: Mitä yritykset menettävät, jos eivät huomioi saavutettavuutta palveluissaan ja digitaalisilla alustoillaan?


A: Yritykset menettävät potentiaalisia työntekijöitä jotka tarvitsevat erilaisia menetelmiä ja ratkaisuja palveluiden käyttöön tai esimerkiksi työn suorittamiseen. Samoin yritykset menettävät tuloja, jos eivät kykene tunnistamaan saavutettavuudesta hyötyviä potentiaalisia asiakkaita.

Jokaisella henkilöllä taustastaan riippumatta on tarve palveluihin ja kulutukseen. Kaikilla yrityksillä on mahdollisuus tutkia tunnistamaan monimuotoisten kuluttajien tarpeita ja vastaamaan niihin, kunhan he ottavat saavutettavuuden aspektit huomioon digipalveluissaan jo niiden suunnitteluvaiheessa. Ensimmäinen kysymys, joita organisaatiot voivat kysyä itseltään ovat esimerkiksi: Ovatko nettisivut ja sovellukset kehitetty selkeiksi, ymmärrettäviksi ja loogisiksi kokonaisuudeksi ja täyttävätkö ne digipalvelujen saavutettavuusvaatimuksia? Saavutettavuus on myös systeemisen suunnittelun kokonaisuus.



Q: Entä miten yritysten pitäisi ottaa saavutettavuus huomioon sisäisesti? Nyt esimerkiksi moni organisaatio on siirtynyt etätyöskentelyyn. Mitä neuvoja heille tulisi antaa? A: On hyvä huomata, että useat digitaaliset alustat tarjoavat monikanavaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi Zoomissa, Skypessä tai muissa chat-palveluissa, on mahdollista käyttää sekä ääntä, videota että chat-ruutua samanaikaisesti tai erikseen. Esimerkiksi live-tekstityksen tuottaminen chat-ruutuun helpottaa keskustelun seuraamista kuulovammaisille, ja toisaalta se auttaa myös muitakin osallistujia pysymään kartalla siitä, missä mennään. Toisekseen, videokokouksissa puheenjohtajalla on merkittävä rooli. Kokouksen alussa kannattaa aina sopia puheenjohtaja, jonka roolina on johtaa keskustelua ja jakaa puheenvuoroja niitä chat-ruudussa pyytäneille. Nämä ovat kaksi esimerkkiä monikanavaisen viestinnän hyödyntämisestä, mitkä tekevät keskustelun seuraamisesta sujuvampaa ihan kaikille.


Poikkeustilanne on pakottanut organisaatioita ottamaan haltuun uudenlaisia etätyöskentelyalustoja ja pohtimaan niiden mahdollisuuksia. Tämä onkin loistava hetki miettiä, miten uudet ratkaisut voivat tukea saavutettavuutta ei pelkästään nyt poikkeustilanteessa mutta myös sen jälkeen.



Haastateltava Sami Virtanen on saavutettavuuden erityisasiantuntija Kuuloliitossa. Hän on myös osa Inklusiivin yhteisöä.


Kirjoitus: Inklusiiv



Got something to say? Share your D&I knowledge with the rest of our community. Contact hello@inklusiiv.org and suggest your blog idea. Subscribe to our newsletter at the bottom of this page for the latest D&I news.

Inklusiiv

A non-profit with a mission to advance diversity and inclusion in working life.

hello@inklusiiv.org
Lapinlahdenkatu 16, 00180 Helsinki

Read our:

CODE OF CONDUCT
PRIVACY POLICY

 

Subscribe to Community Newsletter
Get the latest knowledge and best practices of D&I!
Read MailChimp's legal policy here